25.9.2018

Copyright Jumppe

Tervehdys.

- Kaskisavuun tienoo verhoutuu, lausuu varttunut herrasmies villapaidassa ja nahkasaappaissaan katsellen sänkipellolla viillettäviä mopoja joista muutama kehittää viehkon siniharmaata savukiehkuraa mennessään.
Miehet ja miehenalut ovat tuoneet pellon reunaan mopojaan; vanhoja, vielä vanhempia, kolmipyöräisiä, viritettyjä, ihan älyttömästi viritettyjä, ylikokoisia ja onpa paikalla ihan rehellisiä moottoripyöriäkin.

Sekä Strada polkupyörä johon on apuvoimaksi väsätty venäläisvalmisteinen polttomoottori, ylpeänä omistajanaan alun runollisen kommentin lausuja joka tässä arvokkaasti myös poseeraa allekirjoittaneelle:

Ajetaan mopojen sänkipeltokisaa.

Tämä tapahtuu Tyrnävällä erään maatalon piha- ja peltopiirissä syyskuisena sunnuntaina. Sää on kuukauden mukainen mutta tarpeeksi kuiva tehden omalta osaltaan tapahtumasta onnistuneen.
Kisan on järjestänyt mopoilijoiden ryhmä joka harrastaa mopoja ja niillä ajoa aavistuksen hartaammin kuin norminiilot. Ymmärrän ryhmittymän kantavan nimeä Papparazzit mutta seasse vilisevät solikat ja muut merkit antavat aiheen epäillä ettei ryhmä pelkillä Tuntureilla kulje.

Minut saa paikalle Matti joka osallistuu ajoihin parissakin luokassa. Omaa 50cc ajokkia ei hänellä nyt ole mutta järjestävässa porukassa toimiva serkku lupaa auliisti ajokkejaan alle, millä vain mieli tekee päästellä.
Viritellään vähän fiiliksiä ensi talvea varten, olen taas pääsemässä Matin kanssa jääspeedwayreissuille autokuski-mekaanikoksi.

Sarjoja kisassa on useita. Tasaisuusajossa ajetaan 2 erillistä kisakierrosta omaa tahtia millä mopolla haluaa ja aikoja verrataan toisiinsa. Lähimmäksi aikansa toisiaan saanut on voittaja.
Lisäksi on vakiomopojen sarja, viri1 sekä viri2 ja paikalla olevien junnucrossikuskien riemuksi myös nuorisosarja.

Matin päivä alkaa tasaisuusajolla mutta outo ja viritetty ajokki paiskaa ukon sänkeen jo sadan metrin kohdalla. Tämä ei tokikaan haittaa muuten mutta tekee toisen kierroksen ajamisen hankalaksi. Joko pitää ajaa samassa kohtaa samalla tavalla nurin tai  sitten täytyy miettiä paljonko muksahdukseen meni aikaa.
Päädymme varikolla jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Arvioin ajaksi 10 sekuntia. Matti päättää kuluttaa sen toisen kierroksen alussa starttiviivalla.

Tasaisuusajon ensimmäisen kierroksen jälkeen päästään itse ajoluokkiin ja peli avautuu vakiomopoilla. Suuren moottoriurheilutapahtuman tapaan, homma aloitetaan aika-ajoilla. Kun kaikki osallistujat ovat ajan saaneet, itse kisa alkaa kahden vähiten nopeimman pariajolla. 3 kierrosta joilla yhdellä ajetaan lisälenkki. Voittaja jatkoon ja suoraan viivalle jossa jo 3. vähiten nopein odottelee.
Ja taas voittaja jatkoon jne.
Aika-ajoissa muutama epäonnistunut joutuukin ajamaan 3 tai jopa neljäkin kisalähtöä putkeen ennen kuin tapaa voittajansa.

Matin ajokki ei sänkeä aivan huippuvauhtia niele äärimmilleen viritetystä aerodynaamisesta ajoasennosta huolimatta ja näin käteen jää kirvelevä 4. sija.

Seuraava viri1 luokka alkaa samaan tapaan ja siinä homma toimii jo vähän paremmin, tuloksena 2. sija.

Tasaisuusajon toinen kierros päräytetään viimeiseksi mutta 10sek arvioni osoittautuu alakanttiseksi sillä aika on vieläkin yli 4sek nopeampi kuin ensimmäinen. 15sek viiveellä olisi ollut jo vähän mahdollisuuksia. Kisan voittaja muuten ajaa kierroksensa 0.41 sekunnin sisään toisistaan, joka on kohtalaisen kova temppu 700m sänkipeltoradalla ja seisoo tuossa yläkuvassakin muuten ykkösjakkaralla. Anssi on kyllä kova sälli.

Päivä sujuu leppoisasti, paikalla on toisilleen tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin mopoharrastajia ja tarinaa riittää helposti. Paikalla ovat myös Oulunsalon hurjat, American Jawa kerholaiset. Heillä on mopojen lisäksi ajokkeina ehtoja Jawoja, tosin reipasta raskaammalla kädellä tuunattuja. 

Hauskoin näistä ajokeista on Reijolla joka valittaa että käyntiin laittaessa ei koskaan tiedä kumpaan suuntaan kone päättää lähteä pyörimään. Ei kai sillä muuten ole väliä mutta äipäin toimiessa ajokki suuntaa lähdössä taaksepäin.
Reijo kertookin unohtaneensa Rovaniemen kisoissa tarkistaa asian ja lähteneensä starttiviivalta tykkänään toiseen suuntaan kuin kilpakumppaninsa. Seurauksena oli tietysti nolohko kaatuminen mutta yleisöllä oli ollut hauskaa. Päätämme että loppupelissä yleisön viihtyvyys oli tuossa tilanteessa se tärkein asia ja näin kommellus muuttuukin onnistumiseksi. Oikean ajosuunnan ajokkiin saa käynnistämällä sitä tarpeeksi monta kertaa niin että ajokki pyrkii sinne minne silmät katsoo.

Paikalla on myös makkaramyyntiä, 1kpl 1€ ja vitosella kolme. Nokipannukahvi ja ehta nisu on ilmaista, kiitos ainekset lahjoittaneen tukijan. Bongaan myös nerokkaan maitotonkan uusiokäytön jossa siitä on muokattu mopon perässä kulkeva rahankeruulipas hyväntekeväisyyteen. Rouhea peli, Michelin ukko ja kaikki.

Meno on leppoisaa ja kaikki viihtyy. Vuolaat kiitokset, ja aiheestakin, saa pihapiirin ja peltonsa kisaan antanut Hannu, joka urakoi radalla itsekin. Monenmoisessa tapahtumassa käyneenä voin kyllä sanoa että tunnelmaltaan tämä on ihan kärkipäässä. Kisailu on tuimaa mutta muuten meno letkeätä, teknisissä vaikeuksissa apua saa ja varmasti alle myös kokonaisen ajokin jos oma kajahtaa. Ei se niin nuukaa ole, kunhan kaikki halukkaat pääsevät vaan ajamaan.

Kerrassaan mukava päivä.

--Jumppe
PS: Iso kiitos Jarille Lahdesjärven tallille kannustavista kommenteista blogin jatkon suhteen. Arvostan.