31.8.2014

Copyright Jumppe

Tervehdys.
Se olisi Arvin päivä. Ja sepähän sattuu somasti kun se on samalla tämän ajokauden viimeinen ajopäivä meidän Arville. Meinaan bemarille. Sen nimi on Arvi. Jos ette sattuneet tietämään. Ja Hemulin Honda on Helvi. Tätäkään ette tienneet. Niin, ihan sen takia ajattelin ilmoitella - tuonkin. Arvin kanssa sattui vaan semmoinen kömmähdys että ei vieläkään ehditty antaa kyytiä naapurin Sussulle. Näytetään nyt kyllä melko saamattomilta, koko kesä on lupailtu mutta mitään ei tapahtunut. Ja saamatonhan se on Sussukin, kun ei kerta sitä kyytiä tullut. Pahoittelut naapuriin täältäkin kautta. Tähtäämme ensi kesään!

Iippa kävi tänään kouluratsastuskisoissa ja nappasi toisen sijan. Ensimmäinen palkintoruusuke on tosiasia. Ylpeät vanhemmat todistivat tilannetta lähietäisyydeltä ja osasivat jopa käyttäytyä. (Siitä tiedän kun ei ole tullut palautetta).
Kake haastoi minut ALS ice bucket hommeliin, täytynee täräyttää joku spektaakkeli huomenillalla kun Rouvakin on kaverina, ei sitä sankkoa kehtaa omin päin päähänsä kaataa.

Mutta, Islantiin:

Luonto:
No. Karu. Kovin kattavasti ei luontoa Reykjavikin kupeessa näe, eikä edes Golden Circle kiertueella mutta jotain kuitenkin. Keflavikin lentokentän ja Reykjavikin välinen ranta on kyllä oudoimman näköinen maisema jonka olen kuunaan nähnyt. Aavemaisen näköistä kivikkotasankoa jota peittää harmaa/musta sammal. Kerrassaan epätodellisen näköistä.
Heti Reykjavikin ulkopuolelta avautuu maisema joka toistaa samaa kaavaa (ainakin muutaman tunnin ajon verran). Tunturin kokoista mäkimuodostelmaa tasaisin välimatkoin, kaikkea verhoaa vihertävä matala kasvillisuus ja sammal. Siellä täällä järviä.

Kuvia en edes yrittänyt ottaa, tuollaisiin maisemiin pitää olla kunnon vekottimet. Katsellessa maisemia tuli sama ilmiö kuin Cardiffin Speedway GP:ssä. Tuntuu ettei pysty katsomaan kaikkea näkyvää yhtä aikaa, että silmät ikään kuin leviää päähän. Hoksaatteko? Ai? No, arvelinkin että varmaan se on minun päässä vika, mutta näin se kuitenkin on. Menkää Googleen ja laittakaa hauksi "Iceland nature" ja valitkaa kuvahaku. Siellä on loputon määrä loistavia otoksia kertomaan mitä tarkoitan.

Jäätikköäkin siellä on. Nähtiin jopa omakohtaisesti pilkahdus kun kävimme Guldfossenin putouksilla. No. Jää on jäätä.
Kävimme myös Geysireillä.
Nepä ne on vasta vehkeitä. Maassa on reikä ja sieltä suhahtaa tasaisin väliajoin kuuma vesisuihku. Se Geysir josta opimme koulussa on jo sammunut, mutta vieressä paukuttaa turistien iloksi Strokkur niminen suhisija. Alueella on monta muutakin pienempää vastaavaa, kaikki höyryää pikku hiljaa. Ja kyllä kai se niin on että vesi kiehuu maan lämmössä ja purkautuu sieltä pintaan, siitä ne kai syntyy. Käteviä nuo olisi kotonakin, voisi keitellä potut maakuopassa. Alue tuoksahtaa voimaakkaasti kananmunalle sillä vesi hurjan rikkipitoista. Kerrassaan ... voimakas tuoksu.
Tavoille uskollisena en ottanut näistäkään kuvia, tietenkään. Sen sijaan otin lähteiden viereen pystytettyyn ravintola/krääsä/turistikomplekiin sijoitetusta vanhasta traktorista fotoja. Kaikkihan niitä lähteitä kuvaa, mutta kuka tätä traktroria? Ei kukaan! No niin.

Onhan siellä myös tulivuoria ja laavaa ja kaikkea. Laava on muuten islanniksi "rhaun". Kumpaakaan emme todistaneet omakohtaisesti mutta kyllä kai niitä siellä kuiten on, ilman todistamistakin.
Laavasta oli tehty näppärä turisti T-paita viritys:
"Kick ash in Iceland".
Heh. Markan vitsi, mutta toimii.

Lämmöstä vielä sen verran että siellä sitä riittää maaperässä. Opimme matkalla lentokentältä hotellille eräältä suomalaiselta professorilta joka oli tulossa sikäläiseen väitöstilaisuuteen vastaväittelijäksi että lämpöä tursuu maasta jopa niin paljon että sillä tehdään sähköä.
Tapa on tunnettu muuallakin mutta on hyötysuhteeltaan niin vaatimaton että sitä ei juuri käytetä. Islantilaisia se ei haittaa, jos sitä lämpöä siellä on ja se tursuu pintaan pikkuhiljaa niin sama kai siitä on hieroa vaikka sähköä. Tursuisihan se joka tapauksessa.
Myös metalliteollisuus ja siitä eritoten valimot hyötyvät samasta ilmiöstä. Valimoiden pyörittäminen on siellä niin halpaa että muualta euroopasta kannattaa käyttää laivalla malmi Islannissa sulatoissa ja viedä levyinä takaisin. Jummijammi, tämä oli kova tieto. Muuten epäilisin tätä(kin) mutta kun oli professorisimmeinen joka kertoi niin ei ihan laakista tohdi ruveta ehdollistamaan.


Sää:
No. Karu. Joka päivä satoi. Joka päivä myös paistoi aurinko. Ja joka päivä tuuli. Hyvä tavaton että miten se voikin tuulla. Golden Circle kierroksella tuuli eritoten. (Golden Circleksi sanotaan sitä lenkkiä jonka turistit heittävät päiväseltään vuokra-autolla Reykjavikista käsin. Reitti käsittää luonnonpuiston, Geysirit ja Guldfossin vesiputoukset.)
Kinnaroimme reitin pikku Nissanilla ja jopa sitä piti koko ajan vastaohjata tuuleen päin että se pysyi kaistalla. Pakettiautot tulivat vastaan kallellaan. Samoin bussit. Ja moottoripyörät. Kävi jätkiä sääliksi. Eräskin motoristi "kirjoitti" tolkusti vastaantullessaan, kun edellämme menneen bussin tuulensuoja loppui ja puhuri iski pyörään täydellä voimalla. Todella hankalaa keli.

No. Heillä oli kuitenkin moottorivoima käytössä. Pyöräilijöillä ei. Tuskaisen näköisiä retkeläisiä näkyi. Ei ollut enää hauskaa. Ei ollut patikoijillakaan. Harrasteen mielekkyydestä otettiin varmasti mittaa senkin pariskunnan kohdalla joka söi maatönkäreen suojissa eväitään. Sekä sen kaksikon joka oli päättänyt heittää pyykeen kehään ja ryhtyneet liftaamaan takaisin Reykjavikiin. Muovit lepatti reppujen sadesuojissa ja lakit oltiin pantu taskuun, pahviin oli väsätty teksti ja ilmeet olivat sitä luokkaa että "jahka tästä päästään takaisin niin se joka keksi tämän reissun - saa niin turpaan että riittää". Lisäksi eräällä golfkentällä jätkät vain pelasivat vaikka tuulta oli niin paljon ettei pallo voinut lentää vastatuuleen mihinkään. No. Eipä siinä.

Ilma on kätevän paksua ja raikasta. Paljon paksumpaa kuin kotona, tosin ei raikkaampaa. Kerrassaan mukavan tuntuista ja tuoksuista hengitellä. Maagista jopa. Suosittelen.
Säästäkin oli osattu tehdä T-paita:
"Bored for Iceland weather? Wait 15 minutes and it will change"
Ja tottahan tuo on. Vaihtuu se. Todella nopeaan. Siellä on turhaa hommaa aamulla katsella että mitäkähän sitä tänään. Tarhaan pitää laittaa lapselle kaikki vaatetus mukaan joka päivä.

Seuraavalla kerralla perehdymme sitten tähän merkintään luvattuihin elukoihin. Niistä on juttua sen verran ettei luonto ja ne mahdu samaan tarinaan. Ja Islanti on siitä kätevä että siellähän on esim tonttuja..

--Jumppe
PS: Tsemppiä Tommille huomiseen!