9.7.2014

Copyright Jumppe

Hoplaa.
Hetken on ollut taas taukoa, piti käydä välillä viikko Islannissa pyörimässä perheen kanssa. Nyt ei sada edes lunta ja on itse asiassa aika lämminkin, joten luonnollisesti loma lopahti justiinsa, eli eilen ja taasen on sorvia käynnistelty. Köyhyys ei liene ilo kenellekään. Ruikutus sikseen, palatkaamme vielä päiväksi Zarnovicaan:

24.5
Puhelin herättää aamulla ja hoipun pidemmittä perseen raapimitta toilettiin. Lasken vesipullon peilin lasihyllylle ja istahdan tyhjän päälle. Siinä rauhassa tököttäessä pullo tipahtaa itsekseen lavuaariin. Unet karisevat silmistä saman tein. Tutkin tilannetta ja eikä se ihme ollutkaan, hylly on kiinnikkeistään aivan irti.
Hmmmm...

Siirryn ammeeseen suihkuun. Koetan saada suihkua pois tangosta mutta se ei lähde. Tutkin tilannetta ja eikä se ihme ollutkaan, tanko on asennettu liian ylös, jos suihkun nostaa aivan ylös sen ollessa pidikkeessään, ei letkussa riitä vara enää saamaan sitä siellä yläasennossa pois.
Hmmm...

Lasken suihkun alemmas ja saan kapulan käteeni ja pesut jatkuu. Laitan suihkun takaisin pidikkeeseen vain huomatakseni ettei se pysy vaakasuorassa vaan lerpahtaa aina suihkuttamaan selkää. Tutkin tilannetta ja eikä se ihme olekaan, suihkupidike on kulahtanut pahanlaisesti.
Hmmm....

Kurkotan ammeesta koukkuun laittamaani pyyhettä. Joudun nostauttamaan pyyhettä että saan lenkin naulakon yli ja samalla kun pyyhe lähtee, myös koko naulakoukku lentää lattialle. Tutkin tilannetta ja eikä se ihme olekaan, koukku ole kunnolla ollut paikoillaan aikoihin vaan lepää seinällä propun varassa.
Hmmm....
Mitäpä näistä, tuttuja juttuja tämän puolen maissa.

Sekunnilleen sovittuna aikana pojat koputtelevat ovelle. Avaan puolipukeissani. Kaksikko suosittelee lämpimästi pukeutumista ennen aamiaiselle siirtymistä. Myönnän. Saan myös tietää ettei riitä että T-paita on päällä, se kannattaa rullailla alas asti niin että patarumpu peittyy. Myönnän.

Aamupalalla on muitakin kuskeja ryhmineen, tunnistan teamit Kildemann ja Davidsson. Vedämme antimet nassariin, tsekkaamme ulos ja työnnymme Merssuun. Rata löytyy Zarnovicasta helposti, kylä ei käsitä kuin kahden tien risteyksen ja läjän kauppoja. Noin karrikoidusti. Kaarramme portille ilmoittautumaan. Homma sujuu ongelmitta, järjestävän seuran edustaja toivottaa lopuksi:
- Don´t be affraid of the big names, just full gas.
Jatkamme hölmistyneinä varikon pihaan. Mitähän pirua tuokin nyt tarkoitti? Ei ollut tainnut heppu tehdä kotiläksyjä. Jos olisi, se olisi tiennyt tämän:

Herrat Wölbert, Dryml (A) ja Zetterström: Kake ajoi samassa Belle Vuen Elite-liigan joukkueessa viime vuonna. Jonas Davidsson; heput ovat vetäneet vuosikausia samoissa sarjoissa, Jonas on myös Kaken Lakesiden aikainen joukkuetoveri.
Richard Hall, sheffieldin Premier kuski, Kake pyöritellyt miehen englannissa useita kertoja mennen tullen. Muistelen myös Kenni Larsenin ajaneen korkeintaan Premieriä englannissa.
Huckenbeck, Suchanek, Tabaka, Dubernard, Tresarrieu ja Malek; heille äijän tokaisu sopisi paremmin Kakesta kuin toisin päin. Kolodziej ja Miedzinski, polakkikaksikko, ovat ainoat nimet paikalla joille en muista yhteistä historiaa Kaken kanssa, mutta eivät hekään niin isoja kanuunoita ole että kommentti olisi ollut aiheellinen.
Ja kyseessä siis EM semifinaali.

Varikolle tultaessa huomaan myös että lippurivistä puuttuu Suomen lippu. Kun tavarat on roudattu pilttuuseen käyn huomattamassa asiasta järjestäjille. Saan vastauksen englannin/saksan/slovakian yhteistulkinnalla josta kuitenkin tajuan sen verran että unohtunut on ja että lippu on jo tulossa "in par minute".
Mikäpä se siinä.

Stadion on aika pirun hieno. Rata täysi 400m, katsomot molemmin puolin, ilma-aidat ja 18 pilttuinen varikko huoltorakennuksen toisessa kerroksessa. Maisematkaan eivät enää parane, vehreätä on ja vuoret siintää taustalla.

DSC_0584-normal.jpgDSC_0572-normal.jpgDSC_0570-normal.jpgDSC_0569-normal.jpg

Lämmintäkin on luvassa päiväksi melkein 30. Kyllä taas kelpaa ihmisen olla. Kellokaan ei ole edes yhdeksää, riennot alkaa aikaisin kun samana päivänä on treenit ja kisat.
- Voi jumalauta, ikinä ei ole oltu varikolla näin aikasin, äimistelee Timppakin.
Onhan se melko ravakkaa kun treenien katsastus päättyy jo 9.30... ihan maaratatouhuja muistuttaa nämä. Jätkät ehtivät kuitenkin käväistä radan käppäilemällä läpi ja laatimassa vähän sotasuunnitelmia. Lippukin oli jo paikalla.

DSC_0576-normal.jpg

Sen jälkeen siirrymme katsastusjonoon, joka ukolla 1 pyörä mukana. Juuri kun tulee meidän vuoro, katsastaja lähtee jonnekin. Odottelemme. Odottelemme lisää. Ja sen jälkeen odotellaan vielä vähän. Kirjurikin alkaa hermostua. Lopussa muiden virkailijoiden hermo pettää ja he juoruavat missä katsastaja on:
- Toilet.
Lopulta mösjöö inspector saapuu järkkäritovereiden herjojen saattelemana. Pyörät menevät heilahtamalla katsastuksesta, tietysti. Laitamme rukit lämpeämään:
- Hyppää pukille vaan, minä työnnän käyntiin, kehoittaa Timppa.
Perhana! Tämä selvä. Varikko on ahdas ja populaa kuin pipoa mutta niin se vain homma onnistuu. Tuntuu munissa ja melko pirun mellevältä kääntää käyvä pyörä takaisin pilttuuseen. Pienestä se amatööri ilostuu.

- Markku kuule, mulla olis sulle semmonen professorihomma, sanoo Timppa hetken päästä. Pitäisi laittaa tuo järjestäjien antama eturätti paikalleen. Ryhdyn touhuun ja huomaan hetkessä että rätistä on tullut liian pieni, nepparit eivät yletä toisiinsa keulaputkien ympärille. Siinäpä sitä professorihommaa. Koetan venyttää rättiä. Turha homma. Ei veny. Tresarrieun pilttuusta viitotaan että he ovat vetäneet rätin jesarilla putkiin kiinni. En lähde tuohon, teippaus irtoaa kuitenkin ja sitten se repattaa ajaessa ja näyttää amatöörihommalta. Päätämme puhkoa reilusti uudet reiät rättiin ja tuikkaan nippusiteillä rätin kiinni. Pysyy. Myös ajon aikana. Ensimmäinen veto tässä jo takana:

DSC_0581-normal.jpg

Treenien jälkeen toteamme edelleen aikataulun tiukaksi ja syödäkin pitäisi välillä. Tulemme siihen tulokseen että pyörien laiton ja kisakatsastuksen kanssa ei ennen kisaa ole rääpyä syödä. No, eihän se niin voi olla. Arvelen minun joutavan ihan hyvin juoksemaan kylältä syömistä ja vettä sillä aikaa kun jätkät laittaa pyöriä iskuun. Näin myös tehdään. Helle kovenee, tuumimme että tällaisena päivän on läskin huono olla. Tarkennuksena kerrottakoon että kuvassa yhtään läskiä ei ole. Kuvanottajasta en mene takuuseen..


DSC_0591-normal.jpg

Pilttuussa hääriessä tuntuu että olen aina väärässä paikassa. Askelkin taaksepäin tai mihin hyvänsä mihin ei justiin satu katsomaan, ja aina on joku purkki jaloissa tai milloin mitäkin. Alkaa jo itteäkin tympiä. Jätkät irvailee:
- Sulle pitäs olla semmonen oma häkki tuossa pilttuun nurkassa, annettas sitten aina kaltereitten välistä sulle joku osa jota saisit laittaa. Kirvelee mutta minkäs teet, läppä on hyvä ja väkisin naurattaa vähän itseäkin.

Kisa alkaa paraatilla, sen suorittaa paikalliset helskutan perskutat moottoripyörillään. Joka maan lipulle, kuskille ja päätoimitsijoille on kyyti pyörän selässä ajajaesittelyyn. Meteli on jokseenkin kauhea, torvet soi ja koneita ulvotetaan. Sikäläinen chiefjeesus vetää letkaa trikellä. Video rytinästä pitäisi lävähtää verkkokalvoille täältä:

Aikataulussa päästään ajohommiin. Kaken ensimmäinen erä on 4. Hoidan varapyörää.
- Jos käännyn radalle päästyä takaisin, pukkaa heti varapyörä käyntiin, tulee Kaken ohjeet kypärästä. Tämä selvä. Jään rampin yläpäähän asemiin. Alla oleva pyörä kuitenkin toimii ja Kake kaartaa ritsoille normaalisti. Erä lähtee liikkeelle ja aika nopeasti selviää että nyt ei kyyti piisaa. Davidsson ja Larsen jättää armotta. Ajotaidoista se ei ole kiinni, vehkeet eivät vain mene. Pettynyt kuski palaa pisteen kanssa varikolle ja mietimme miten saada vauhtia lisää.

Seuraava sujuu hieman paremmin, 2p Drymlin voittaessa. Kaken tullessa pilttuuseen pyörä ei ole vielä edes pukilla kun tulee jo ohjeita:
- Toinen pyörä!
Timppa laittaa toisen rukin iskuun. Juttu on niin että rata on kova, pitkä ja liukas. Se on hankala yhdistelmä ja vaatii tietynlaisen koneen ja set-upin että ehtii. Jos välityksissä käy niin että tiheämmällä ei ehdi ja piikkiä harvemmalla kone puutuu, on vitsit niiltä osin vähissä. Jotain muuta pitää keksiä.

Kolmannesta tulee myös 2p, nyt karkuun ehtii Kildemand. Jätkät miettii kuumeisesti mitä tehdä ja kaikki tehtävissä oleva myös tehdään. Tilanne on tiukka, laskemme porukalla että viimeisistä eristä pitää tulla vähintään kakkonen ja kolmonen että jatkoon olisi asiaa.
 
Neljännessä erässä tiukan ensimmäisen pään jälkeen Miedzinski karkaa johtoon, Kake ja Zetterström vääntävät totisesti toisesta sijasta. Toisella kierroksella Zorro kiertää Kaken kylmästi varikkopäässä ulkoa. Kolme päätä Kake pystyi pitämään peittämällä miehen takana mutta jos toisen vehkeet menee paremmin niin väistämättä näin käy. Tässä oli jo kilvanajon makua. Se ei paljon lohduta sillä tuomisina on vain piste ja peli alkaa olla jatkoon menon osalta selvä.
Mietimme että 9 pisteeseen on mahdollisuus mutta silläkään ei jatkoon mennä, vaikka kuinka muut ajaisivat ristiin. Käyn tarkistamassa vielä tilanteen viralliselta tulostaululta, pisteet ja sijoituksen. Kirjanpitomme piti kutinsa.

Viimeisessä erässä Kake pitää perää ja pettymys purkautuu pyyhkeen heittämisellä kehään viimeisen kierroksen takasuoralla. Muiden ajaessa lipulle, Kake himmaa jo valmiiksi varikon portin kohdalle ja kaartaa suoraan pilttuuseen.
Se oli siinä sitten. 6 pistettä ja 10. sija.
Kuskin naama on siihen malliin vakava etten yksinkertaisesti uskalla sanoa mitään. Enkä toisaalta mitään sanottavaa keksikään. Eikä siinä varmaan mitään tarvi sanoakaan. Ohimennessä läppään miestä olalle, se kertoo kaiken.
Alamme purkamaan leiriä pois. Samaan aikaan alkaa ripsiä vettä ja viimeiset erät ajetaan jo lievään sateeseen. Ehdimme saada suurimmat rojut autoon ennen kuin vettä tulee rajummin. Kuuro muuttuu ukkoseksi. Sitä ei kestä kauan mutta vettä ehtii tulla pirusti ja rata kastuu pahan kerran. 5 miestä on päätynyt kisassa tasapisteisiin sijoille 4-8 ja he jäävät odottelemaan jatkoa, tuossa tilanteessa ainut keino ratkaista paremmuus on ajaa viiden miehen uusintataulukko. Varikon liitutaululle ilmestyy jo parin ensimmäisen erän ajajien numerot ja värit. 3 parasta on jo selvillä, ja kun 5+1 kuskia menee jatkoon on 2 muuta läpimenijää viidestä odottelijasta uusintataulukon takana.

Päätämme työntyä suihkuun. Paikka on itäeurooppalaiseen tyyliin karu.
- Tuonne pimeään koppiinko tässä pitää työntyä pesulle, kurkistelee Timppa suihkuhuoneen ovella. Sinne. Eihän se paikkana häävi ole, mutta vettä tulee ja vieläpä sen verran puhdasta että se peseytymiseen käy. Eikait siinä. Suihkun jälkeen suuntaamme kylälle syömään, aikaa on koska kisarahat maksetaan vasta virallisten tulosten selvittyä ja ennen viiden miehen tasapistesetvintää niitä ei olisi. Rataa kuivataan ja kuskit odotteleva edelleen.

Löydämme sen isomman tien varresta pitserian ja asetumme taloksi. Kuin tilauksesta töllö syöltää jääkiekon MM-kisojen ottelua Suomi-Tsekki. Noooooooooooooo niiin! Kysyn jätkiltä josko passaa että juon ruokaoluen, se ehtii haihtua sataan kertaan ennen minun ajovuoroa. Tämä passaa. Koetan valkata listalta paikallista olutta. Slovakialaista en muista koskaan aiemmin edes maistaneeni. Ensimmäistä olutta ei tytöllä ole. Jaa? Seuraavan kohdalla lukee "10%" ja sehän taas ei käy ollenkaan, ei tässä sentää pelleilemään aleta. Lopulta listasta löytyy olut jota on myös tarjolla. Tytön tuodessa juoman pöytään totean sitten tilanneeni tsekkiläistä kaljaa.
Saa_ta_na.
Tänään ei tunnu onnistuvan mikään, kunnolla. Sisuunnun ja päätän käydä ostamassa sitä "10%" kaljaa marketista lähtiessä, näin sen hyllyssä ruokaostoksilla. Syödessä ihmettelemme että onpa hyvä stadioni kun ei ajoäänet kuulu vaikkei matkaa ole kuin 200m. Ruoan jälkeen pojat kaartaa radalle, minä loikin markettiin hakemaan sen oluen (ja votkapullon). Saavun paikalle muutama minuutti myöhemmin ja näen kuinka Dryml vaihtaa ajokamppeita pois pakussaan. Jaahas, pojat on sitten kaavion ajaneet, mitenkähän siinä mahtoi käydä. Selviää ettei ole muuten ajaneet. Kisan Jury oli jollain ilveellä saaneet kuskit paremmuusjärjestykseen ilman uusintoja. Kuulemma se sittenkin oli mahdollista ja ei kisaa voinut ajaa loppuun kun yleisö olisi lähtenyt pois ennen kuin rata olisi ollut ajokunnossa.
Tä?

Tilanne haisee aaaaaaaaaavistuksen Puolaan päin vedolta, Jury president kun oli Hra Grodzki ao maasta ja toinen tasapisteläisistä läpi mennyt kuin sattumalta Miedzinski. Ja toinen sopuisasti Tsekin Suchanek. Varalle Larsen. Dryml ja Zetterström karsiutuivat. Kolodzej voitti koko homman joten molemmat polakit selvisivät näin jatkoon.
Joo-o, semmosta se on.

Autolle tullessa löydän Kaken puhdistamassa eturättiä ja ajoliiviä hirveän noitumisen kanssa. Hirmustuttaa. Oli minun homma kisan aikana pitää rätit puhtaina ja viimeisen erän jälkeen en enää putsannut. Toimistosta palkintorahojen maksusta oli tullut pakit ja tieto ettei rahoja tule ennen kuin vehkeet on puhtaat.
Uusi yritys.
Mies saapuu kotvan kuluttua, puhdistuksen aikana jonoa oli ehtinyt jo kertyä. Ei rättejä olleet puhdistaneet muutkaan, sama tuomio oli ollut monella. He eivät vaan olleet jaksaneet tulla enää varikolla puhdistamaan. Osa oli pyyhkinyt rätit puhtaaksi toimiston seinään, osa verhoihin.
- Ei tämmöistä ole ollut missään, lohduttaa Timppa kun huomaa että meikäläinenkin oli jo aika vakavana.

Pudotamme ureaalisboreaaliset jäämistöt varikon pihan bajamajoihin ja laittaudumme kotimatkalle. Navigaattorille annetaan vihjeeksi Tallinna ja Timppa aloittaa urakan.
Pöh, vain 1500km, sole mikhän!

--Jumppe